Studiopäeväkirja 22.2.2015

Tulloo viiveellä päiväkirjat ku ei oo suana aikaseks kirjottaa, mutta parempi myöhään ku ei sillonkaa! Sen muistan että eka konkreettinen iänityspäevä ol tammikuun viimenen päevä ja joskus kuun puolvälissä käytiin laittamassa meikän kamat pystyyn harmooseen talloon ja ruvettiin Svartin (eli Musta Savo) kanssa ehtimmään saundia.
Visio olj’ etukätteen meleko selekee että minkälaista surinaa sitä lähetään hakemaan ja että millä vehkeillä. Nyt oli tullu parin vuoden sisällä vähän panostettua tuohon ommaan backline-arsenaaliin ja siellä on nyt brittiläistä maustetta sopassa aika paljon. Signaali kitarasta lähtöö erinäisten säröpurkkien läpi kahteen vahvistimmeen, jotka välittävät kaiken rujouden kahteen 4X12 kaappiin. Nuppeina on vanha luottopakki, modattu Engl Powerball ja uusin tulokas (hommasin joululahjaks itelleni) Marshall YJM 100. Kaappeina on Marshallin 1960 Lead ja toinen on vanaha Behringerin aihio, johon oon joskus vaihtanu Eminence Legendin elementit. Elekee kysykö tarkemmin – en muista. Tässä vaiheessa oli tarkotus käyttää lisämausteena pelkästään Ibanezin Tube Screameria ja about kolomen biisin komppikitarat onki noilla setupeilla raavittu narulle.

 

31.1.
Iliman aikatauluja ollaanki tätä mestariteosta iänittämässä, nii kuitennii pari viikkoo mäni pörrin perseeseen ku olin niin pahasti kippeenä ettei oikei jaksanu studiolle raahautua. Mutta saundit oli hyvin tsekattu nii nyt piästiin suoraan vetämään narulle. Luonnollista oli alotella niistä biiseistä mitä oltiin jopa livenäkkii vejetty ennen äänitystaukoo elikkä lahtaaslaalusta lähettiin liikenteeseen.
Sinänsä erittäin jännät sessiot tällä kertoo kun ei ollu tarkotus käyttää klikkiä. Aina oon klikkiin vetäny aikasemmin ja oikein hyvin tullu sen kanssa toimeen, mutta eipä tuo onneks ollu vaikeeta siitä klikistä luopua ku siellä ol sen verran topakat rytmit pohjilla Woeman ja Svartin toimesta. Tietokonemusiikkia ei lähetty tekemään joten myöskään hirveetä editoimista ei ajateltu harrastaa vaan levy tulloo kuulostammaan Verjnuarmulta, eli meiltä neljältä muusikolta ketkä tällä levyllä soittaa (ihan varoituksena/kiihokkeena rokkipoliiseille jo etukäteen).
Tällä kertoo iskettiin Lahtaaslaalun kompit kokonaan narulle ja noin puolet Kuoleman Ruotu -nimisen biisin kompeista. Sitten alako iltapäivä hämärtymmään ja lähettiin Svartin kanssa kottiin. Tästä on (oli) hyvä jatkaa.
14.2.
Nyt olj’ tuas jiäny yks viikonloppu välliin ku ei piästy äänittämmään kitaroita, mutta ystävänpäivälle sattu sitten toiset äänityskerrat. Eiku uamupäivästä ajoissa Harmoon Talon uumeniin ja sittempä jatkettiin Kuoleman Ruotujen loput riffit narulle het alakuun. Toisena biisinä olj’ vuorossa tällä kertoo Soan Koerat ja tämännii kompit män narulle ihan sutjakasti eikä kello ollu vielä paljookaan ku meinattiin kopasta Verj’virtaa vielä. Tässä kohtaa mainittakoon että levyn biiseistä noin 80% vedetään ihan ”normivireessä”, eli E:ssä. Minusta se raskauden hakeminen pelekästään virettä puottamalla on vähän…no, ei mun juttu.
Kaks biisiä mennee droppi C:ssä ja Verj’virta on toinen niistä ja tässä kohtaa ku aloin vetelemmään tietysti toisella kitaralla, nii saundissa oliki sitte niin merkittävä ero että tuossapa kohtaa sitten piätettiin Svartin kanssa että vejetään ekana kaikki e-vire -biisit ja sitte vaihetaan vire ja että ainaki kaikki komppikitarat vejetään tuolla samalla kepillä, ESP Kamikazella, minkä mukkaan saunditkin säädettiin. Ne jotka jottai kitaroista ymmärtää, nii ymmärtää myös, että en tässä kohtaa kehannu alakaa vaihtammaan Floyd Rose -keppiin paksumpaa kielisettiä ja pistämään sitä e:stä drop c -virreeseen ja vaihtammaan saman takasi viikon piästä..:)
Sittempä pantiinki päivä pulkkaan ja meikäläinen läks kottiin viettämmään ystävänpäivää oman tyttöystävän kanssa. Vaikka päivä studiolla olikii mukava nii ilta oli hyvin paljon mukavampi..:)
21.2.
Nyt olj’ tuas viikko välissä ja pariin riffiin oli tullu vähän kehitysideaa tässä välissä, nii jatkettiin vetämällä nuo kokeilut narulle het alakuun. Ah miten huippua onkaan tehä levyä tällasella aikataululla ja mahollisuudella sellaseen, että vielä studiossa tehdään halutessamme sovitustyötä eikä yhtään mikään oo kiveen hakattua etteikö vois kokkeilla jottai uutta!
Ja nyt olikin aika kokeilla vähän erilaisia soundeja ku haluttiin että kaikki biisit ei välttämättä tarvii olla 100% samoilla setupeilla vedetty. Hommasin aiemmin viikolla vähän uusia säröpurkkeja ja reilu tunti ruuvailtiin vähä erilaista saundia seuraaville biiseille. Nyt ruuvailin Marshallin nupista vähän äkäsempää gainia ja pistin Tube Screamerin jiähylle. Tilalle iskin sitte ”eteen” DOD Preamp 250:n ja Xotic BB:n purkit ja lopputulos löi ittenikin laudalta sen suhteen että mitenkä mahtavat soundit tulikin saatua uusilla säädöillä/leluilla aikaan!
Tää päivä menikin sitte alun säätöjen jälkeen vain yhden uuden biisin parissa, mutta se tehtiinkin erittäin huolella ja Verenseisauttaja saikin ansaitsemansa kitarat narulle. Tässä on helevetin mielenkiintonen biisi ja yks omia suosikkeja tulevalta levyltä. Erittäin monipuolinen ja jopa melko progressiivinen ralli joka tuo itelleni mieleen paljon mm. Opethia ja Metallicaa fiiliksen puolesta, mutta biisissä on myös jonkin verran todella rauhallista ja melkein jazzahtavaa meininkiä. Mutta nou hätä – heviä se on. Mutta ei todellakaan puhuta perushevistä.
Erittäin huiput sessiot ja tultiin löytäneeksi vielä entistä parempia saundeja kitarakamoista, joskin oli myös vähän uusia kamoja joilla leikkiä. Tässä vaiheessa meillä onkin neljän biisin komppikitarat purkissa. Kaikkine säätöineen ja saundien hakemisen ohessa pakko olla tyytyväinen siihen mitä laatua kolmeen äänityspäivään ollaanki keretty suaha jo purkkiin!
Ens viikolla voipi ollakki vähä pidemmät sessiot ja niistäpä sitten lissää reilun viikon piästä!
22.2.2015
Tervis
Julkaistu kohteessa Sotapäeväkirja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*